Hyvä päivä

Tänään oli hyvä päivä. Itse asiassa tänään oli erinomainen päivä. Aamulla otin bussin Sebazacilaisen Annan kanssa, tällä kertaa oikean, ja päädyimme Jean-Moulinin ylä-asteen sijaan suoraan oikeaan kohteeseen, omaan lukioomme. Lähdin uuteen kouluviikkoon aivan uudella energialla eilisen EF-meetingin ansiosta. Tuttujen näkeminen oli mitä ihaninta, ja mikä parasta sain pitkästä aikaa purkaa sydäntäni englanniksi... Mikä siunattu kieli!

Päivän aikana vaihtelin poskipusuja ja ça va? ça va -kuulumisia niin tiuhaan että päätä melkein pyörrytti. Pitkäveteiset tunnitkin sain käytettyä hyväkseni kirjoittamalla monen monta sivua kirjemateriaalia sinne koti-Suomeen lähetettäväksi.

Koulun jälkeen bussia odottaessani vietin aikaa Celian ja Paulinen kanssa, naurettiin mahat kippurassa kun tytöt koittivat lausua suomenkielisiä sanoja mun sanakirjasta. Mä onnistuin ymmärtämään suurimman osan ja kaiken lisäksi vielä kääntämään ne ymmärrettävälle ranskankielelle. Tyttöjen ilmeet oli kuitenkin näkemisen arvoiset siinä vaiheessa, kun mä yritin ääntää eroa kovakuoriaisen ja kovakouraisen välillä. Keskiviikkona koulun jälkeen menen kahden edellä mainitun tytön sekä Cassandran kanssa leffaan. Jee!

Kotiin tullessani hostäiti soitteli puheluita mun tenniksenpeluun suhteen. Tuli siitä tosi mukava ja välitetty fiilis. Ratkaisua ei tosin vielä löytynyt, mutta perjantaina alkaa maalaussessiot paikallisessa Annantalossa. Lähdin hymyssä suin kolmen vartin lenkille ja vedin päälle vielä pikakuntopiirin satsin bodypumppia muistellen. Venytykset jäi väliin, mutta ilta jatkui rentouttavan suihkun ja illallisen merkeissä.

Ruoan jälkeen katsastin vielä meilit pikaisesti ja postilaatikossa oli senlaatuinen viesti, etten mä varmaan saa unta koko yönä... Viikonlopun aikana heittämäni idean suhteen on alettu ottaa isompia askelia! Sen enempää en tästä arkaluontoisesta asiasta vielä halua sanoa, etten vaan vahingossa nosta toiveitani liian korkealle :-). Hyvää yötä ja kauniita unia! Mä ainakin tiedän että mä nään sellaisia, puspus!