Olen kultainen

Otsikon mukaisen viestin jätin perheelleni lähtiessäni ulos napsimaan kuvia. "Olen ulkona" on ranskaksi "je suis dehors", mutta minä erehdyin kirjoittamaan "je suis d'or". Lauseiden lausumistapa ei poikkea paljoa, mutta merkitys sitäkin enemmän. Viviane ja Jean-Pierre olivat saaneet hyvät naurut löytäesssään viestini. Nolattuaan minut tarpeeksi perusteellisesti hostvanhempani kuitenkin totesivat olevani todellakin kultainen tyttö. Voi miten sydäntä lämmittävää. Järjestin eilen naapurintytön kahdeksanvuotissynttärit, joilla päädyimme aasinhännän jälkeen pelaamaan kielioppipeliä. Ihme huvit ranskalaislapsilla. Olin selvä häviävä, kahdeksanvuotiaat kakarat päihittivät minut mennen tullen verbien taivutuksessa ja dehors/d'or kaltaisten kirjoitusmuotojen tietämisessä. Kyseistä pelistä voisi olla minulle enemmänkin iloa, voisin pyytää sen lainaksi hostvanhempieni kanssa pelatakseni. Mutta alla siis kauan toivomianne kuvia, tässä kohtaa anonyymejä sellaisia. Itse en ole vielä kuvauksen kohteeksi eksynyt :-).

Château de Laborien sisäänkäynti. Kuvissa näkyvä talo on siis uusi kotini, talon oikeanpuolinen siipi on käytännössä minun. Tässä kohtaa voi huonoa omatuntoa potematta sanoa että kotini on linnani! Kuvissa ei näy naapuritaloja, mutta päärakennuksen molemmin puolin on viitisen pienempää rivitalomaista asuntoa. Laborien linna on siis käytännössä taloyhtiö, vaikkakin hieman hulppeampi sellainen. Alla siis vielä "taloyhtiön" uima-allas ja tenniskenttä. Aineellisten hyödykkeiden takaa näkee Gaillacille tyypillistä maisemaa, nimittäin viiniköynnöskumpua silmän kantamattomiin... Ihana paikka, saa kuolata.