Let's play Blocus!

Mun lukiossa on keskiviikosta lähtien ollut blocus, oppilaiden järjestämä mielenosoitus. Taas. Viime kerrasta tulee kuluneeksi vain nelisen kuukautta. Kuvia ja syvempää analyysia löytääkin joulukuun puolivälin blogikirjoituksistani - tällä kertaa kuittaan tapahtumat vähemmin sanoin.

Viime joulukuussa mä en voinut millään uskoa miksi oppilaat tekevät vastaavaa. Koulun porttien telkeäminen mielenosoitusmielessä tuntui kaikin puolin absurdilta ajatukselta. Tällä kertaa ymmärrän enemmän, mikä tosin tarkoittaa että ymmärrän vähemmän. Oppilaat tuntuvat ryhtyvän blocuksenpitoon todella vähin perustein. Joukossa on ehkä muutama, joka haluaa todella osoittaa mieltään ensi vuoden opetussuunnitelman muutoksia vastaan, mutta suurin osa on mukana koska blocuksella päivystäminen on hauskaa. Ainakin paljon hauskempaa kuin tunneilla istuminen.

Ranskalaiset tuntuvat näkevän muutoksen kuin muutoksen aiheena kapinaan. Asiaa ei lainkaan auta että oppilailla on periaatteessa oikeus tähän. Aikuiset päivittelevät lukiolaisten aggressiivisuutta ja manifestoimishalua, mutta heiltä itseltäänhän nuoret ovat toimintatapansa oppineet. En lainkaan ihmettelisi jos ranskalaiset lapset oppisivatkin osoittamaan mieltään heti puhumaan opittuaan.

Toisena blocusaamuna juttelin erään luokkalaiseni pojan kanssa hänen blokkaamismotiiveistaan. "Sitä on hieman vaikea selittää ranskaksi", totesi Sylphe kun kysyin mistä syystä blocus on pistetty pystyyn. Ehdottessani syyksi tuntimuutoksia heräsi poika selittämään: "Joo, totta... niinhän se olikin, tosiaan...".